perjantai 17. kesäkuuta 2016

KETTERÄHR- hankkeen valtakunnallinen työpajakiertue jatkuu syksyllä


Työterveyslaitoksen toteuttama KetteräHR –hankkeen henkilöstöjohtamisen työpajakiertue jatkuu syksyllä. Tilaisuus on suunnattu kasvuyrityksille ja kasvuhakuisille startupeille. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan hyvästä henkilöstöjohtamisesta kasvuyrityksissä sekä verkostoitumaan muiden yrittäjien ja henkilöstöjohtajien kanssa.

Tutustu kiertueen aikatauluihin http://bit.ly/1XYRpOi  ja ilmoittaudu mukaan www.ttl.fi/ketteraHR







perjantai 3. kesäkuuta 2016

Ideoista hankehakuun


Haussa saapui yhteensä 61 hankeideaa. Yksitoista ideaa sai vihreää valoa, 23 ideaa keltaista valoa ja loput punaista valoa.  Vihreää tai keltaista valoa saaneet ideat hakivat tukea yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Jaossa tukea on tänä vuonna noin kaksi miljoonaa euroa, joten karsinta tulee olemaan kova. Ensisijaisesti odotamme hakemuksia vihreää valoa saaneilta tai sellaisilta keltaista valoa saaneilta, joissa katsotaan olevan potentiaalia, kun se yhdistyy toisen idean kanssa. Keltainen tai punainen valo ei estä hakemasta rahoitusta varsinaisessa haussa. 

Aikaisemmissa hauissa olemme huomanneet, että horisontaalisten tavoitteiden huomioiminen on hakemuksissa vähäistä. Tähän kannattaa panostaa, sillä ne lisäävät merkittävästi hakemuksen saamaa pistemäärää. Varsinaisessa haussa tullaan pisteyttämään myös muutamia hakukohtaisia painotuksia, joten niihinkin kannattaa panostaa.
 
 

Haussa pisteytettävät painotukset ovat seuraavat :

·         Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat mikro- ja pk-yrityksiin, ml. yksinyrittäjät.
·         Toimenpiteisiin osallistetaan niin yrityksen johto kuin henkilöstö.
·         Hanke aktivoi yrityksiä pitkäjänteiseen kehittämiseen.
·         Hankkeessa on riittävä ja osaava resursointi sekä konsortio.
·         Hankkeen tuotokset ovat helposti monistettavissa ja levitettävissä.

Hakijan ohjetta on päivitetty yllä olevien painotusten osalta.  
Haku on auki EURA2014- järjestelmässä ajalla 1.6.- 15.9.2016 välisenä aikana.

maanantai 2. toukokuuta 2016

Ideahaku tuotti 61 aihiota hankehakuun

Vuoden 2016 valtakunnallisten ESR-hankkeiden ideahaku päättyi 29.4.2016 Saimme kaikkiaan 61 ideaa arvioitavaksi. Seuraavassa vaiheessa ajalla 3.5.- 16.5.2016 ideoista kerätään palautetta 75 asiantuntijalta ELY-keskuksista, TE-toimistoista sekä koordinaatiohankkeen ohjausryhmän jäseniltä. Tämän jälkeen Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikkö käsittelee tulleet palautteet ideoista ja koostaa niistä yhteenvedon ohjausryhmän kokoukseen 25.5.2016. Kaikille hankeidean jättäneille tullaan antamaan kirjallinen palaute touko-kesäkuun alkuviikkojen aikana.

Varsinainen hankehaku EURA2014-järjestelmässä avautuu ajalle 1.6.-15.9.2016. Haku on mahdollinen vaikkei ideahaussa olisikaan jättänyt hankeaihiota arvioitavaksi.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Vuoden 2016 hankehaku avataan 1.4.2016

Avaamme valtakunnallisten ESR-hankkeiden haun ensin ideahakuna 1.4.2016 alkaen. Varsinainen haku EURA2014- järjestelmässä avautuu ajalle 1.6.-15.9.2016. Pidämme hakuinfon Pasilan Virastokeskuksessa 5.4.2016 klo 9-11. Sekä infotilaisuudesta että tarkemmista haun painotuksista on lisäinformaatiota blogin sivulla "hankehaut ja ideapajat". Ilmoittaudu infoon mahdollisimman pian, koska paikan päälle mahtuu vain 50 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata livenä myös webcasting-yhteydellä ja myöhemmin nauhoitteelta.

tiistai 2. helmikuuta 2016

Esittelyssä uusia työelämän kehittämisen valtakunnallisia hankkeita

Vuoden 2016 alussa aloittaneita uusia valtakunnallisia hankkeita on kolme. Nämä täydentävät valtakunnallisten hankkeiden määrän nyt yhteensä kahdeksaksi hankkeeksi. Kaikissa uusissa hankkeissa keskiössä on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen mikro- ja pk-yrityksissä. Valtakunnallisesti näiden pilotointialueet vaihtelevat, mutta kaikista hankkeista syntyvät mallit ja hyvät käytännöt levitetään valtakunnalliseen käyttöön hankeaikana. 

Lisätietoa kunkin kolmen hankkeen toiminnasta sekä hankkeiden yhteystiedoista löydät klikkaamalla seuraavasta linkistä http://bit.ly/1SVuX5A



maanantai 7. joulukuuta 2015

Työhyvinvointi ja työn tuottavuus kulkevat käsi kädessä!


Koordinaatiohankkeen tilaisuuteen 26.11.2015 kokoontui runsas joukko kehittämishankkeiden toimijoita. Yhteinen aihe oli tuottavuus ja työhyvinvointi. Päivän aikana pohdittiin, millainen yhteys niillä on, vai onko sellaista?

Poliittiset päättäjät peräänkuuluttavat tuottavuutta, tehokkuutta ja uudistumista. Ne ovatkin jokaisen työpaikan tärkeitä tavoitteita. Niihin tulisi myös oman työn ja työyhteisön tasolla pyrkiä. Tavoitteiden toteutumisen tiellä on kuitenkin monenlaisia esteitä, sillä käytännössä kovin harva aidosti ja syvällisesti tietää, millä keinoilla tuottavuutta kannattaa tavoitella ja millä ei.

Keskeinen tekijä tuottavuustalkoissa on ihminen oman työnsä osaajana ja ammattilaisena. Liian usein tämä tärkeä ja keskeinen tekijä kuitenkin unohdetaan ja ohitetaan. Harmillista on se, että tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen loikkia haetaan tavoin, jotka innostavuuden sijaan lannistavat ja lamaannuttavat ihmiset. Miksi näin tapahtuu. Siksi, että keinot lyövät korville yhtä keskeisintä tuottavuuden tekijää eli työhyvinvointia.

Monien tutkimusten mukaan juuri korkea työhyvinvointi yhdistyneenä riittävään osaamisen motivaatioon ja työn sisäiseen palkitsevuuteen, ovat parhaimmat työn tuottavuuden takaajat. Kun summataan hyvinvoivien työyhteisöjen ja innostuneen henkilöstön työn tuottavuudet yhteen, voidaankin iloita myös tunnuslukujen tasolla näkyvää korkeaa työpaikan tuottavuutta.

Korkean tuottavuuden voima perustuu suurelta osin työhyvinvointiin, ei niinkään muutamien minuuttien lisäykseen päivittäisessä työajassa tai joidenkin palkallisten vapaapäivien vähentämiseen. Niillä saadaan kylläkin alennettua kustannustasoa, mutta ei saada pitkällä aikavälillä aikaan aitoa työn tuottavuuden nousua. Tämä perustuu siihen, että ihmiselle on tyypillistä suhteuttaa työponnistuksensa käytettävissä olevaan työaikaan. Työajan pidennys ei ole sen vuoksi lainkaan takuuvarma tae siitä, että ihmiset tekisivät enemmän tai paremmin tai tuottavammin töitä pidennetyllä työajalla. Päinvastoin tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että tuottavuus voi huomattavasti nousta, jos työaikaa päinvastoin lyhennetään, sillä jo kuuden tunnin jälkeen ihmisen tuottavuus alkaa alentua.

Työajan pidentämistä vaikuttavampi ja parempi tuottavuuden parantamisen keino olisi se, että satsattaisiin kunnolla, ei kosmeettisesti tai näennäisesti, työhyvinvointiin. Tärkeää olisi myös saada kaikenlaiset työn tuottavuutta ja työhyvinvointia alentavat ristiriidat ratkaistua ja epäasialliset työ- ja johtamiskäyttäytyjät kuriin ja ojennukseen työpaikoilla. Ristiriitojen ratkaisemiseen menee paljon työaikaa. Ne myös heikentävät työilmapiiriä, joka edelleen lisääntyvän työpahoinvoinnin kautta alentaa työn tuottavuutta ja lisää kustannuksia.

Dialogiseen johtamiseen kohdentunut tutkimus, jonka loppuraportti ilmestyy piakkoin, havaittiin myös se, että työpaikkojen tuottavuutta sekä työhyvinvointia heikentävät myös monenlaiset hukkaputket. Niiden kautta osa joka neljännen työntekijän osaamisesta ja voimavaroista hukataan. Yllättävä tulos oli myös se, että vaikka monenlaisia satsauksia ja voimavaroja on viime aikoina kohdennettu kehittämishankkeisiin, niin oppimista, luovuutta ja uudistumista koskeneet tulokset olivat monella työpaikalla varsin vaatimattomia. Näin ollen haaste tuottavuustalkoissa onkin kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin edistämiseen, ristiriitojen hallintaan, työmotivaation tukemiseen, osaamisen parempaan käyttöön, perehdytykseen sekä kehittämistä ja oppimista tukeviin rakenteisiin, työkaluihin ja välineisiin.
 
 

Henkilöstövoimavarojen dosentti, HT Sirpa Syvänen


Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus & Johtamiskorkeakoulu

 
 - Sirpan esityksen diat löytyvät tämän linkin takaa

https://drive.google.com/file/d/0B8J0EaQxjw35djlpY0pPdVg1N0E/view?usp=sharing
 
 
 

 
 
 
 
 

torstai 12. marraskuuta 2015

torstai 29. lokakuuta 2015

Ohjausryhmä päätti uusista rahoitettavista hankkeista

Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä kokoontui 28.10.2015 ja päätti rahoitettavista uusista hankkeista. Hämeen ELY-keskus esitti ohjausryhmälle rahoitettavaksi viisi hankehakemusta, joista kaksi karsiutui pois ohjausryhmän kokouksen käsittelyssä. Näissä kahdessa hankkeessa suunniteltu toiminta nähtiin liian sirpaleisena erityistavoitteeseen ja mpk-yritysten kehittämiseen nähden. Kolmen rahoitukseen etenevän hankesuunnitelman kanssa neuvottelut jatkuvat heti ja tavoitteena on edelleen niiden käynnistäminen vuoden 2016 alussa. Näihin hankkeisiin tullaan myöntämään ESR-rahoitusta yhteensä arviolta noin 1,5milj.€.

torstai 22. lokakuuta 2015

Hankehaun päättymisen tunnelmia



Syyskuun puolessa välissä päättyneessä valtakunnallisessa Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä -ohjelman hankehaussa hakemuksia tuli yhteensä 29. Näistä haun erityistavoitekohtaiseen arviointiin pääsi 18 hankehakemusta. Haku oli kohdistettu mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Haussa haettiin hankkeita, jotka käytännössä auttavat pieniä yrityksiä heidän omista lähtökohdistaan kehittämään tuottavuutta ja samaan aikaan työhyvinvointia niin, että työpaikoilla kehittämistyötä tehdään johdon ja työntekijöiden yhteistyönä. Tulleet hankehakemukset osoittavat tämän olleen erityinen haaste työelämän kehittäjille. Useissa hankkeissa keskityttiin pelkästään yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, verkostojen luomiseen tai erilaisten työkalujen ja oppaiden kehittelyyn.

Hämeen ELY-keskus tulee tekemään valtakunnallisen koordinaatiohankkeen ohjausryhmälle esityksen viiden hankkeen rahoittamisesta. Lopulliset valinnat julkistetaan lokakuun lopussa ohjausryhmän kokouksen jälkeen. Tavoitteena on, että uudet hankkeet pääsevät aloittamaan toiminnan vuoden 2016 alussa. Kolmatta hankehakua suunnitellaan tämän vuoden lopussa ja se tulee avautumaan todennäköisesti kesän alussa 2016.

perjantai 5. kesäkuuta 2015


Työelämästämme eurooppalaisittain, ja vähän muuta


Piipahdimme 2.6.2015 Oulussa sparrautumassa tämän hankkeen ideapajassa. Jatkotyöstimme edellisen viikon Helsingin ideapajojen teemoja, varsinkin hyvän hankkeen rakentamista ja olemassa työelämän tutkimustiedon hyödyntämistä siihen liittyen. Antia näistä keskusteluista löytyy näiltä sivuilta ’hankehaut ja ideapajat’ valikon alta. Toivottavasti keskustelu jatkuu siellä, sillä valmistahan kehittämispuolesta ei koskaan tule, eikä ainakaan ilman vuorovaikutteista ajatustenvaihtoa.

Omassa työryhmässäni puhuimme tutkimustiedon hyödyntämisestä. Keskeisenä pidimme sitä, mitä pienyritys loppupelissä tiedosta hyötyy ja kuinka kyseinen tieto saadaan kansantajuisesti tuotua mukaan keskusteluihin ja kehittämistoimintaan. Yhdeksi nostoksi otimme ennakoinnin ja sen merkityksen vahvistamisen mpk-yrityksille. Tässä yhdessä pohdimme mm. digitalisaatiota ja sen hyötyjen hyödyntämisen vähyyttä. Onko digi-hypetyksen jo tovin kestäneellä aikakaudella yrityskenttä ihmisten tavoin jakaantunut osaajiin ja ulkopuolisiin. Ja jos on, niin paljonko sopivien sähköisten systeemien kautta olisi mahdollista helpottaa jälkimmäisten toimintaa? Eikä tässä välttämättä puhuta sen kummemmista kuin sähköpostista, sähköisestä laskutuksesta yms. arkityötä helpottavista systeemistä. Olisiko tässä yksi lukko, jonka avaamisella saataisiin yrityskenttään lisää kasvumahdollisuuksia ja –rohkeutta? Toivottavasti saamme vastauksia tähän juuri käynnistyneessä haussa. Ja jos tutkimusaihioita asiasta nousee esille, olisi toivottavaa myös, että tieto niistä välittyisi takaisin työpaikkarajapinnasta meidän työelämätoimijoiden luokse.

Ja sitten vihdoin otsikon mukaisesta.. Suomessa ja sen työelämässä on eurooppalaisittain paljon hyvää. Työn ja muun ajan yhteensovittaminen ja oppimismahdollisuudet ovat hyvällä mallilla Suomessa. Toisaalta, samalla kun kaikki työkokemusta omaavat tiedämme hyvän työilmapiirin positiivisen vaikutuksen niin itseemme, kollegoihimme kuin työpaikan toimintaan, niin Pelle Miljoonan sanoja mukaillen kysyn, että ’mistä johtuu häirintä ja kiusaaminen’? Ihan vain ihmisiksi käyttäytymällä ja puheeksi ottamalla päästäisiin varmaan pitkälle. 

Suomessa työpaikkojen osallistavat toimintatavat tukevat uusien ideoiden syntymistä, organisaatioita ja prosesseja uudistetaan. Toisaalta tämän sinällään hyvänoloisen muutosvirran kautta emme onnistu luomaan tarpeeksi kilpailukykyämme edistäviä uusia palveluja ja tuotteita, saati nousemaan kärkikastiin markkinointiosaamisessa eli osaamisemme myymisessä. Digipuoleen, josta puhuin tuossa edellä, pätee sama kaava – osaamista on, hyödyntämisessä taas on parannettavaa.

Summa summarum, Suomen työelämässä on siis paljon hyvää. Emme voi kuitenkaan antaa näiden sinällään positiivisten ’lukujen’ hämätä liikaa. Suomessa on yhä paljon työpaikkoja ja yrityksiä, joissa vastaavia seikkoja ei syystä tai toisesta juuri huomioida ja hyödynnetä. Näitä yrityksiä yritämme nyt löytää tässä ESR-toiminnassa ja avittaa niitä eteenpäin kohti tuloksellista toiminnan kehittämistä. Kestävällä tavalla, totta kai!
Antti Närhinen, Työ- ja elinkeinoministeriö
Koordinaatiohankkeen ohjausryhmän pj.