tiistai 29. marraskuuta 2016

Mitä kuuluu järjestötyöpaikkojen työelämän laadulle?


Järjestötyössä viihtyvät ne, joille järjestötyö sopii, kuulee usein sanottavan. Vähemmän kuitenkin pysähdytään miettimään, mikä järjestötyölle on oikeastaan tyypillistä. Tutkimustulosten mukaan järjestötyöntekijöiden arvioima työelämän laatu on yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien arvioita alhaisempi (Ruuskanen ym. 2013). Koettua laatua heikentävät työhön liittyvä epävarmuus ja epäsäännölliset työajat. Epävarmuuden syyt löytyvät usein työn projektiluonteesta ja rahoituspohjasta. Työaikoihin liittyviä ongelmia on puolestaan erityisesti niillä henkilöillä, jotka toimivat jäsenistörajapinnassa ja matkustelevat paljon, jolloin töitä joudutaan tekemään iltaisin ja viikonloppuisin. Kiire ja keskeytykset vaivaavat myös niitä, jotka tekevät työtään toimistossa ja toimistotyöaikana.

Lähes jokainen tuoreen SOSTEn Järjestöbarometrin 2016 vastaaja arvioi järjestössä olevan käynnissä muutoksia. Vaikka Järjestöbarometri on kohdistettu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, tilanne on sama muillakin aloilla. Monet sekä toimintaympäristön että järjestön sisäistä toimintaa koskevista muutoksista heijastuvat myös työhyvinvoinnin kysymyksiin. Esimerkiksi tulevaisuuden osaamisvaatimuksia ja henkilöstön osaamisen kehittämistä pohditaan monissa järjestöissä. 
Työhyvinvoinnista puhuttaessa kiinnitetään usein huomio vain työpahoinvointiin, kuten työssä koettuun stressiin. Työhyvinvoinnissa on kuitenkin kyse kokonaisuudesta, johon liittyy paljon myönteisiä puolia. Järjestöissä työskentelevät arvostavat esimerkiksi työn merkityksellisyyttä, työhönsä liittyvää autonomiaa sekä sitä, että pääsevät hyödyntämään monipuolisesti omaa osaamistaan. Jokaiseen työhön liittyy omanlaisiaan kuormitustekijöitä, mutta silloin voidaan hyvin, kun kuormitustekijät ovat hallinnassa ja työn myönteisiä puolia muistetaan pitää yllä.
Muutoksiin vastaaminen ja laadukkaaksi koettu järjestötyö edellyttävät, että järjestöissä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota työhyvinvoinnin tukemiseen. Työyhteisössä voidaan miettiä, mitkä juuri meidän työssä ja työpaikassamme ovat asioita, joita voisi lähteä kehittämään. Pitäisikö yhteistyötä tiivistää? Onko matkatöiden määrää ja niistä palautumista syytä tarkastella uudelleen? Entä miten työ on muuttunut ja vaatiiko oma osaaminen päivittämistä, jotta työtä voisi tehdä sujuvammin?
Opintokeskus Siviksessa on ollut keväästä 2015 lähtien käynnissä järjestötyöpaikkojen ESR-rahoitteinen työhyvinvointihanke. Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hankkeessa mukana olevat järjestöorganisaatiot ovat valinneet kehittämiskohteikseen esimerkiksi osaamisen tunnistamisen ja jakamisen työyhteisössä, tiimien välisen yhteisyön edistämisen sekä perehdytyskäytäntöjen kehittämisen. Millaisen työhyvinvointiteon teidän työpaikkanne voi tehdä vuonna 2017? 

Heidi Ristolainen
Projektipäällikkö, Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hanke
Opintokeskus Sivis
email. heidi.ristolainen@ok-sivis.fi
p. 040 738 1702




keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Kahdeksan hanketta rahoitusneuvotteluun

Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan 7.11.2016 Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön  rahoitettavaksi esittämät hankkeet 15.9.2016 päättyneestä valtakunnallisesta hausta. Haussa haettiin hankkeita, missä toimenpiteet kohdistuvat mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Hankkeisiin tällä kierroksella jaettava rahamäärä on n. 3M€.

Hankkeet, joiden osalta rahoitusneuvottelut jatkuvat ovat seuraavat:

1.Hot potato

2.Pienikin iskussa - Työhyvinvoinnin vuosikellosta aineksia hyvään tulokseen

3.Kevyesti kasvuun - Yrityksen sisäisellä Startuup -ajattelulla kohti kokeilevaan ja tuottavaa työelämää

4.Raksavirtaa - Tuotannon virtautuksesta tuottavaa hyvinvointia korjausrakennustyömaalle

5.Tuottavuutta pk-yritysten rekrytointia, osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä kehittämällä

6.DIDIVE - Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tueksi

7.SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke

8. TuotTo- Tuottavat Toimintamallit

Tavoitteena on, että rahoituspäätöksen saavat hankkeet pääsevät aloittamaan alkuvuonna 2017. Lisätietoja hankehausta johanna.jalonen@ely-keskus.fi

perjantai 16. syyskuuta 2016

Haku päättyi ja hankkeiden arviointi alkaa


15.9.2016 päättyneessä valtakunnallisten hankkeiden haussa saatiin 15 hakemusta. Niiden käsittelyt etenevät seuraavan aikataulun mukaisesti:


3.10.2016
Rahoitusyksikön kokous: yleiset arviointikriteerit
4.10. - 21.10.2016
Asiantuntijoiden kommentointiaika hankehakemuksista
27.10.2016
Rahoitusyksikön kokous: erityiset arviointikriteerit, ml. asiantuntijoiden kommentointien käsittely
7.11.2016
Koordinaatiohankkeen OHRY-kokous: rahoitettavaksi esitettävät hankkeet
 
 

 

perjantai 17. kesäkuuta 2016

KETTERÄHR- hankkeen valtakunnallinen työpajakiertue jatkuu syksyllä


Työterveyslaitoksen toteuttama KetteräHR –hankkeen henkilöstöjohtamisen työpajakiertue jatkuu syksyllä. Tilaisuus on suunnattu kasvuyrityksille ja kasvuhakuisille startupeille. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan hyvästä henkilöstöjohtamisesta kasvuyrityksissä sekä verkostoitumaan muiden yrittäjien ja henkilöstöjohtajien kanssa.

Tutustu kiertueen aikatauluihin http://bit.ly/1XYRpOi  ja ilmoittaudu mukaan www.ttl.fi/ketteraHR







perjantai 3. kesäkuuta 2016

Ideoista hankehakuun


Haussa saapui yhteensä 61 hankeideaa. Yksitoista ideaa sai vihreää valoa, 23 ideaa keltaista valoa ja loput punaista valoa.  Vihreää tai keltaista valoa saaneet ideat hakivat tukea yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Jaossa tukea on tänä vuonna noin kaksi miljoonaa euroa, joten karsinta tulee olemaan kova. Ensisijaisesti odotamme hakemuksia vihreää valoa saaneilta tai sellaisilta keltaista valoa saaneilta, joissa katsotaan olevan potentiaalia, kun se yhdistyy toisen idean kanssa. Keltainen tai punainen valo ei estä hakemasta rahoitusta varsinaisessa haussa. 

Aikaisemmissa hauissa olemme huomanneet, että horisontaalisten tavoitteiden huomioiminen on hakemuksissa vähäistä. Tähän kannattaa panostaa, sillä ne lisäävät merkittävästi hakemuksen saamaa pistemäärää. Varsinaisessa haussa tullaan pisteyttämään myös muutamia hakukohtaisia painotuksia, joten niihinkin kannattaa panostaa.
 
 

Haussa pisteytettävät painotukset ovat seuraavat :

·         Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat mikro- ja pk-yrityksiin, ml. yksinyrittäjät.
·         Toimenpiteisiin osallistetaan niin yrityksen johto kuin henkilöstö.
·         Hanke aktivoi yrityksiä pitkäjänteiseen kehittämiseen.
·         Hankkeessa on riittävä ja osaava resursointi sekä konsortio.
·         Hankkeen tuotokset ovat helposti monistettavissa ja levitettävissä.

Hakijan ohjetta on päivitetty yllä olevien painotusten osalta.  
Haku on auki EURA2014- järjestelmässä ajalla 1.6.- 15.9.2016 välisenä aikana.

maanantai 2. toukokuuta 2016

Ideahaku tuotti 61 aihiota hankehakuun

Vuoden 2016 valtakunnallisten ESR-hankkeiden ideahaku päättyi 29.4.2016 Saimme kaikkiaan 61 ideaa arvioitavaksi. Seuraavassa vaiheessa ajalla 3.5.- 16.5.2016 ideoista kerätään palautetta 75 asiantuntijalta ELY-keskuksista, TE-toimistoista sekä koordinaatiohankkeen ohjausryhmän jäseniltä. Tämän jälkeen Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikkö käsittelee tulleet palautteet ideoista ja koostaa niistä yhteenvedon ohjausryhmän kokoukseen 25.5.2016. Kaikille hankeidean jättäneille tullaan antamaan kirjallinen palaute touko-kesäkuun alkuviikkojen aikana.

Varsinainen hankehaku EURA2014-järjestelmässä avautuu ajalle 1.6.-15.9.2016. Haku on mahdollinen vaikkei ideahaussa olisikaan jättänyt hankeaihiota arvioitavaksi.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Vuoden 2016 hankehaku avataan 1.4.2016

Avaamme valtakunnallisten ESR-hankkeiden haun ensin ideahakuna 1.4.2016 alkaen. Varsinainen haku EURA2014- järjestelmässä avautuu ajalle 1.6.-15.9.2016. Pidämme hakuinfon Pasilan Virastokeskuksessa 5.4.2016 klo 9-11. Sekä infotilaisuudesta että tarkemmista haun painotuksista on lisäinformaatiota blogin sivulla "hankehaut ja ideapajat". Ilmoittaudu infoon mahdollisimman pian, koska paikan päälle mahtuu vain 50 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata livenä myös webcasting-yhteydellä ja myöhemmin nauhoitteelta.

tiistai 2. helmikuuta 2016

Esittelyssä uusia työelämän kehittämisen valtakunnallisia hankkeita

Vuoden 2016 alussa aloittaneita uusia valtakunnallisia hankkeita on kolme. Nämä täydentävät valtakunnallisten hankkeiden määrän nyt yhteensä kahdeksaksi hankkeeksi. Kaikissa uusissa hankkeissa keskiössä on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen mikro- ja pk-yrityksissä. Valtakunnallisesti näiden pilotointialueet vaihtelevat, mutta kaikista hankkeista syntyvät mallit ja hyvät käytännöt levitetään valtakunnalliseen käyttöön hankeaikana. 

Lisätietoa kunkin kolmen hankkeen toiminnasta sekä hankkeiden yhteystiedoista löydät klikkaamalla seuraavasta linkistä http://bit.ly/1SVuX5A



maanantai 7. joulukuuta 2015

Työhyvinvointi ja työn tuottavuus kulkevat käsi kädessä!


Koordinaatiohankkeen tilaisuuteen 26.11.2015 kokoontui runsas joukko kehittämishankkeiden toimijoita. Yhteinen aihe oli tuottavuus ja työhyvinvointi. Päivän aikana pohdittiin, millainen yhteys niillä on, vai onko sellaista?

Poliittiset päättäjät peräänkuuluttavat tuottavuutta, tehokkuutta ja uudistumista. Ne ovatkin jokaisen työpaikan tärkeitä tavoitteita. Niihin tulisi myös oman työn ja työyhteisön tasolla pyrkiä. Tavoitteiden toteutumisen tiellä on kuitenkin monenlaisia esteitä, sillä käytännössä kovin harva aidosti ja syvällisesti tietää, millä keinoilla tuottavuutta kannattaa tavoitella ja millä ei.

Keskeinen tekijä tuottavuustalkoissa on ihminen oman työnsä osaajana ja ammattilaisena. Liian usein tämä tärkeä ja keskeinen tekijä kuitenkin unohdetaan ja ohitetaan. Harmillista on se, että tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen loikkia haetaan tavoin, jotka innostavuuden sijaan lannistavat ja lamaannuttavat ihmiset. Miksi näin tapahtuu. Siksi, että keinot lyövät korville yhtä keskeisintä tuottavuuden tekijää eli työhyvinvointia.

Monien tutkimusten mukaan juuri korkea työhyvinvointi yhdistyneenä riittävään osaamisen motivaatioon ja työn sisäiseen palkitsevuuteen, ovat parhaimmat työn tuottavuuden takaajat. Kun summataan hyvinvoivien työyhteisöjen ja innostuneen henkilöstön työn tuottavuudet yhteen, voidaankin iloita myös tunnuslukujen tasolla näkyvää korkeaa työpaikan tuottavuutta.

Korkean tuottavuuden voima perustuu suurelta osin työhyvinvointiin, ei niinkään muutamien minuuttien lisäykseen päivittäisessä työajassa tai joidenkin palkallisten vapaapäivien vähentämiseen. Niillä saadaan kylläkin alennettua kustannustasoa, mutta ei saada pitkällä aikavälillä aikaan aitoa työn tuottavuuden nousua. Tämä perustuu siihen, että ihmiselle on tyypillistä suhteuttaa työponnistuksensa käytettävissä olevaan työaikaan. Työajan pidennys ei ole sen vuoksi lainkaan takuuvarma tae siitä, että ihmiset tekisivät enemmän tai paremmin tai tuottavammin töitä pidennetyllä työajalla. Päinvastoin tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että tuottavuus voi huomattavasti nousta, jos työaikaa päinvastoin lyhennetään, sillä jo kuuden tunnin jälkeen ihmisen tuottavuus alkaa alentua.

Työajan pidentämistä vaikuttavampi ja parempi tuottavuuden parantamisen keino olisi se, että satsattaisiin kunnolla, ei kosmeettisesti tai näennäisesti, työhyvinvointiin. Tärkeää olisi myös saada kaikenlaiset työn tuottavuutta ja työhyvinvointia alentavat ristiriidat ratkaistua ja epäasialliset työ- ja johtamiskäyttäytyjät kuriin ja ojennukseen työpaikoilla. Ristiriitojen ratkaisemiseen menee paljon työaikaa. Ne myös heikentävät työilmapiiriä, joka edelleen lisääntyvän työpahoinvoinnin kautta alentaa työn tuottavuutta ja lisää kustannuksia.

Dialogiseen johtamiseen kohdentunut tutkimus, jonka loppuraportti ilmestyy piakkoin, havaittiin myös se, että työpaikkojen tuottavuutta sekä työhyvinvointia heikentävät myös monenlaiset hukkaputket. Niiden kautta osa joka neljännen työntekijän osaamisesta ja voimavaroista hukataan. Yllättävä tulos oli myös se, että vaikka monenlaisia satsauksia ja voimavaroja on viime aikoina kohdennettu kehittämishankkeisiin, niin oppimista, luovuutta ja uudistumista koskeneet tulokset olivat monella työpaikalla varsin vaatimattomia. Näin ollen haaste tuottavuustalkoissa onkin kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin edistämiseen, ristiriitojen hallintaan, työmotivaation tukemiseen, osaamisen parempaan käyttöön, perehdytykseen sekä kehittämistä ja oppimista tukeviin rakenteisiin, työkaluihin ja välineisiin.
 
 

Henkilöstövoimavarojen dosentti, HT Sirpa Syvänen


Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus & Johtamiskorkeakoulu

 
 - Sirpan esityksen diat löytyvät tämän linkin takaa

https://drive.google.com/file/d/0B8J0EaQxjw35djlpY0pPdVg1N0E/view?usp=sharing
 
 
 

 
 
 
 
 

torstai 12. marraskuuta 2015