tiistai 31. lokakuuta 2017

Kohti laadun ja tuottavuuden parantumista – mitä siihen tarvitaan?

Niin, mitä se vaatiikaan, että organisaatiossa tehtävä kehittämistyö saadaan onnistuneesti käyntiin ja tuloksia syntyy? Se vaatii monien asioiden toteutumista, mutta niistä vähäisin ei ole ainakaan se, että johto ja henkilöstö tekevät tätä kehittämistyötä aidosti yhdessä. Eli puhutaan onnistuneesta yhteistoiminnallisuudesta. Tähän on usein päästy havaitsemalla kehittämistarpeita organisaation toiminnassa, osaamisessa, työnorganisoinnissa ja erityisesti avoimen keskustelukulttuurin aikaansaamisella. Havaintojen tekemiseen ja kehittämisprosessien käynnistämiseen on monesti myös tarvittu ulkopuolista kehittäjää. Mm. näihin asioihin kiinnitimme huomiota toteuttaessamme TK-Evalissa kesän ja syksyn 2017 aikana ulkoisen arvioinnin valtakunnallisen ESR-toimenpidekokonaisuuden Tuottavuutta ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä toteutuksesta, minkä koordinaatiohanke Hämeen ELY-keskuksesta tilasi. Arvioinnin tarkastelun kohteiksi valikoitui neljä ESR-kehittämisohjelmassa toteutettavaa valtakunnallista hanketta (DigiSyke, KunTeko 2020, STRATOS ja Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä).

Kaikilla kehittämishankkeilla on aina oma tehtävänsä ja kohderyhmänsä. Kehittämistyötä tehdään siten omista lähtökohdista ja erilaisilla menetelmillä. Arviointimme yhtenä tärkeänä havaintona voidaan pitää sitä, että kaikissa hankkeissa, vaikka ne ovatkin erilaisia, on saavutettu samansuuntaisia tuloksia: erityisesti toiminnan ja työn laatua on saatu parannettua sekä on vaikutettu osaamisen kehittämiseen. Onnistumisen taustalla on monissa tapauksissa johdon ja henkilöstön yhteistoiminnallisuus. Kehittämistyössä huomion kiinnittäminen yhteistoiminnallisuuteen on tarkoittanut samalla avoimen ja kehittämismyönteisen toimintakulttuurin aikaansaamista organisaatioissa. Tämä on lisännyt kaikkien osapuolten sitoutumista kehittämisprosesseihin. Oleellista on ollut myös johdon hyväksyntä, sitoutuminen ja tuki kehittämiselle. Ilman näiden asioiden toteutumista kehittämisprosessit organisaatioissa olisivat helposti jääneet puolitiehen. Parhaimmillaan yhdessä kehittämiseen on yhdistynyt digitaalisuuden hyödyntäminen. Hankkeessa on mm. saatu aikaan ASUA mobiilisovellus, jonka kehittämisessä henkilöstö on ollut mukana. Sovelluksen avulla työntekijät viestittävät kuvin ja tekstein, missä työvaiheessa ovat menossa. Sekä työnjohdolla että asiakkaalla on reaaliaikainen mahdollisuus seurata työn etenemistä.

Viime kädessä kehittämisen tavoitteena on työhyvinvoinnin parantumisen lisäksi tuottavuuden lisääminen. Arviointimme havaintojen perusteella organisaatioiden arjessa on luontevaa lähestyä tuottavuutta työhyvinvoinnin parantamisen kautta. Siihen voidaan konkreettisesti tarttua. Tuottavuuden lisäämiseen päästään myös helpommin, kun hankkeiden kehittämistoimenpiteet tukevat organisaatioiden omien kehittämistarpeiden pohjalta jo aloitettuja kehittämisprosesseja. Jotta tuottavuuden lisäämiseen päästäisiin yhä useammin, onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että alkuun saatu kehittämisprosessi varmasti etenee jatkossa. Näin on erityisesti niissä organisaatioissa, joissa kehittämistoiminta on uutta. Tämä vaatii siten konkreettisten kehittämispolkujen rakentamista ja matkan varrelle sopivasti tukea. Ensin on kuitenkin hyvä varmistaa kehittämiselle onnistumisen mahdollisuudet aidolla yhteistoiminnallisuudella.

Arvioinnin keskeiset tulokset ovat nähtävissä seuraavasta linkistä:  http://bit.ly/2zSIAvv

Koko raportti on luettavissa seuraavasta linkistä:  http://bit.ly/2ihJI4N

 
Arvioinnin toteutti TK-Eval.

Yhteystiedot:
Tommi Ålander
Erikoistutkija, yrittäjä
tommi.alander(at)tk-eval.fi
FB: TKEval
Twitter: @Tommilander11

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Työelämää kehitetään yhdessä - ESR ja Työelämä 2020

Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että suomalainen työelämä on Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Strategian mukaisesti hyvän työelämän edellytyksenä nähdään kilpailukykyiset, hyvin toimivat työpaikat, jotka pystyvät luomaan uutta työtä. Hyvän työelämän peruspilarit ovat innovoinnin ja tuottavuuden, luottamuksen ja yhteistyön, osaamisen sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Strategian keskeinen näkökulma on kehittää työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti.
Suomessa työelämää kehitetään työelämätoimijoiden yhteistyönä laajassa Työelämä 2020 -verkostossa ja ESR- hankerahoituksella.

Alueverkostot ovat merkittävä toimijataho työelämästrategian toimeenpanossa ja jalkauttamisessa työpaikkatasolle asti. Niiden tehtävä on tukea alueen työpaikkoja ja yrityksiä uudistumiseen ja kestävään kasvuun toimintaympäristön muutoksessa. Alueverkosto kokoaa työelämän eri toimijat yhteistyöhön tarjoten alueensa työpaikoille laaja-alaisesti tietoa, tukea sekä tarvittavat palvelut ja työkalut toimintatapojen kehittämiseksi.

EU:n rakennerahastovaroilla osarahoitettujen kehittämishankkeiden koordinoinnista vastaa Hämeen ELY-keskuksen hallinnoima Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke. Yhteistyö on mahdollistanut hanketoiminnan kattavuuden koskemaan sekä kunta-alaa, järjestöjä että mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden, työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämistoiminnan valtakunnallisesti.

Työelämästrategian ulottuvuuksia on voitu kohdistaa kehittämistoiminnasta nousseisiin erityispiirteisiin ja syventää ESR-hankkeilla tehtävää kehittämistyötä täydentämään Työelämä 2020-tavoitteiden toteutumista valtakunnallisesti. Yritystarpeiden tunnistamisessa ja uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä ESR- hankkeet ovat avainasemassa. Hankkeissa on mahdollista kokeilla erilaisia johtamiseen, osaamisen kehittämiseen tai tuottavuuteen liittyviä toimintamalleja ketterästi ja nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joista muutkin voivat hyötyä.

Työelämä 2020 -alueverkostot ovat järjestäneet vuoden 2016 syksystä lähtien suuraluetilaisuuksia yhdessä ESR-kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden kanssa. Tilaisuuksiin on kutsuttu alueiden eri työelämätoimijoita suuntaamaan toimintaa työelämän murrokseen ja siihen liittyvien eri mahdollisuuksien generoimiseen työpaikoille.

Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet ovat mahdollistaneet valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyön syventymistä sekä tiivistäneet hankkeiden ja työelämätoimijoiden keskinäistä vuoropuhelua. Kaikkien kehittämistoimijoiden yhteinen tavoite on edistää Suomeen Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Tämä visio on mahdollista saavuttaa yhdessä toimien ja ESR- hankkeiden tuomaa vipuvoimaa hyödyntäen.


Projektipäällikkö Minna Issakainen ja Työelämä 2020-hankkeen erityisasiantuntija Sari Eskola

torstai 15. kesäkuuta 2017

Arki on ulkoistettu kansalaisjärjestöille - oletko valmis?


Valtakunnallinen ESR-koordinaatiohanke Tuottavaa ja tuloksellista työelämää tilasi keväällä 2017 selvityksen keskus- ja aluetason järjestöjen henkilöstön työelämän laadusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa järjestötyöelämän erityispiirteistä, työhyvinvoinnista sekä osaamisen kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Selvitys toteutettiin Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa, jonka epävirallisena missiona on löytää tiedolle kavereita eli käyttäjiä, tulkitsijoita ja soveltajia.

Järjestötyötä ei mielletä useinkaan palkkatyön erityisenä muotona johtuen muun muassa sen voimakkaasta limittyneisyydestä vapaaehtoistyön kanssa. Järjestöjen työntekijöitä voidaankin selvityksen perusteella mainiosti luonnehtia arjen ammattilaisiksi. Siinä missä julkisen sektorin henkilöstö on ensisijaisesti julkisen järjestelmän asiantuntijoita ja yrityskenttä täynnään business-eksperttejä, on ihmisten arki, eri elämänvaiheet ja toimintakykyisyyden kysymykset paljon lähempänä järjestötyötä. Elinikäisen oppimisen ohessa onkin relevanttia puhua elämän levyisestä oppimisesta, jonka keskeisenä osana on ihmisten suhde ja pärjääminen erilaisissa palvelu- tai kilvoittelurakenteissa.

Selvitys vahvisti oletuksen muita sektoreja korkeammista vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön järjestöissä. Myös työn sisäinen palkitsevuus eli työn sisällöllinen kiinnostavuus oli korkeaa tasoa. Voidaan pitää suorastaan hämmentävän korkeana sitoutumista ja intoa järjestöjen asiantuntijatyöhön, joka edellyttää tyypillisesti spesifin ammattiosaamisen lisäksi mittavaa generalistista osaamista eli kykyä hallita ja yhdistää kokonaisuuksia, ratkoa ongelmia yhteistyössä ja sietää myös yhteistä epävarmuutta.

Kysymys herää, onko tästä arvokkaasta inhimillisestä pääomasta huolehdittu edes vastaavassa määrin kuin muilla sektoreilla. Selvityksen perusteella voidaan ainakin sanoa, että oman työn ja työyhteisön arjen laadun parantamiseen on viipymättä ryhdyttävä omien vahvuuksien kautta. Järjestöjen laivaseminaarissa 13.6. heitettiin ajatus, että järjestötyöntekijöiden yksi keskeinen prioriteetti on tulla toisten kanssa toimeen, ja että tämä ehkä selittää miksei tyytymättömyyden tai huolen aiheita nosteta helposti puheeksi. Selvityksessä havaittu heikoin työelämän laadun ulottuvuus järjestöissä olikin nimenomaan ristiriitojen avoimet hallintatavat.

Kääntäisin järjestöjen haasteen sellaiseen muotoon, että haluatteko tulla toisten kanssa toimeen tarpeeksi paljon ryhtyäksenne vihdoin puhumaan myös omasta arjestanne eikä vain siitä kansalaisten arjesta, jonka yhteiskunta on kätevästi ulkoistanut järjestöjen huoleksi.

Selvityksen keskeiset tulokset avautuvat seuraavasta linkistä
http://bit.ly/2svgTJv Koko raportti on luettavissa seuraavasta linkistä  http://bit.ly/2wzna59


Selvityksen toteutti
YTM Esa Jokinen
Työelämän tutkija, maa-asiantuntija
Arvioinnit, selvitykset, konsultointi
+358 40 58 85 334
esa.jokinen@uta.fi

 






maanantai 8. toukokuuta 2017

STM avaa ideahaun valtakunnallisiin hankkeisiin


Sosiaali- ja terveysministeriön kolmas valtakunnallisten hankkeiden haku Euroopan sosiaalirahaston (ESR) erityisteemassa Työ, työkyky ja innovaatiot toteutetaan kaksivaiheisena: ideahaku 17.5.–16.6.2017 ja pilottihankkeiden haku loka-joulukuussa 2017. Ideahaku toteutetaan sähköisenä. Lomake avautuu 17.5. mennessä tällä sivulla.

Haun teemana on ”Johtaminen, osaaminen ja työhyvinvointi muuttuvassa toimintaympäristössä”.  Toimintaympäristö on sosiaali- ja terveyssektori. Kohderyhmä on kuntien SOTE-tehtävissä työskentelevä henkilöstö, niin johto kuin työntekijät (mukaan lukien ns. tukitehtävät).

 Lisätietoa hausta löytyy klikkaamalla seuraavista linkeistä:

Hakuinfossa 17.5.2017 esitetyt materiaalit löytyvät seuraavasta linkistä http://bit.ly/2quIXLb


Sote-uudistukseen osallistuville asiantuntijoille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan uudistuksen onnistumisen eväitä ovat seuraavat neljä asiaa (Sinikka Salon dia infossa 17.5.2017):


maanantai 6. maaliskuuta 2017

Uusia avauksia mikro- ja pk-yritysten työelämän kehittämiseen ESR-rahoituksella


Valtakunnallisessa ESR toimenpidekokonaisuudessa Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä aloittaa vuonna 2017 kahdeksan uutta hanketta.

Pitkään jatkunut haastava taloustilanne näkyy mikro- ja pk-yritysten toiminnassa, tavoitteissa ja strategioissa sekä heijastuu alenevana tuottavuutena, kun tutkimus, kehitys ja innovaatio -toiminta hiipuu tai pysähtyy. Aktiivisen tuottavuuden kehittämisen ja laajentamisen sekä työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamisen toimenpiteisiin tarvitaankin tässä tilanteessa uusia innovatiivisia avauksia. Pienten yritysten heikommat taloudelliset ja aikaresurssit vaativat fokusoimaan kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia. Kehittämistoiminnalta edellytetään entistä tehokkaampaa kohdentumista ja tuotantoon integroituja, ketteriä ja yrityskohtaisesti räätälöitäviä menettelyjä.

 

Fokuksessa maatalousyrittäjät
DIDIVE – Dialogia, digitalisaatiota ja verkostoyhteistyötä maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin tukemiseksi -hankkeessa kehitetään maatalousyrittäjien työhyvinvointia hyödyntäen toimintatapoja, jotka ovat muilla toimialoilla jo osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tuettaessa samanaikaisesti työhyvinvointia ja yrityksen tuloksellisuutta. Pääteemoja ovat dialoginen, yhteistoiminnallinen kehittäminen ja johtaminen, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä verkostoyhteistyö. Kehittämistyötä toteutetaan yrityskohtaisina kehittämistapaamisina sekä alueellisten ja valtakunnallisten työpajojen sarjana. Hanketta toteuttavat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Pienten yritysten iskukyky kuntoon
 
PISKU – Pienikin iskussa -hankkeen tavoitteena on mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhtäaikainen kehittäminen muokkaamalla yhteistoiminnallisesti työn tekemisen tapoja verkostomaiseksi, digitaaliseksi ja yritysten eri henkilöstöryhmien osaamista aktivoivaksi. Osaaminen ei asu vain johtamisessa, vaan koko henkilöstön panos on saatava aikaisempaa paremmin käyttöön. Omaehtoinen työn muotoilu on uusi näkökulma, joka yhdistää työn hallinnan ja kehittämisen työhyvinvointiin. Työn muotoilun sekä työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen jakamisen lisäksi toimintaa ja yhteistyötä edistävän alustan avulla hanke tukee mukana olevia mikro- ja pk-yrityksiä verkostoitumisessa ja yhteistyön lisäämisessä. Hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja Vaasan yliopisto.

 
Sote-uudistus tulee – oletko valmis?

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushankkeessa luodaan alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja, kehitetään monipuolista osaamista sote-alan yrityksissä ja järjestöissä sekä mahdollistetaan yhteistyö erilaisten yritysten kesken. Kaksivuotinen hanke pureutuu myös sote-rakenneuudistuksen haasteisiin ja tarjoaa navigointiapua yrityksille ja järjestöille tulevassa SOTE-palvelujärjestelmän uudistuksessa.

Hankkeessa syntyy digitaalinen navigaattori, joka sisältää yrityksille ja järjestöille välineitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseen. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi uudenlaiset laadukkaat palvelut, yhteistyöverkostot yritysten ja järjestöjen kesken alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä osaamista lisäävä valmennuspaketti. Hanketta toteuttavat Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulut, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry ja Opintokeskus Sivis.

 
Tuottavuutta pk-yritysten rekrytointia, osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä kehittämällä

OsaavaPK – Tuottavuutta pk-yritysten rekrytointia, osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä kehittämällä -hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännön ratkaisuja siihen, kuinka pk-yritykset voivat hyödyntää uusia ja tuottavampia rekrytointikäytäntöjä sekä osaamisen ja oppimisen kehittämisen malleja. Nämä ratkaisut kehittävät yritysten tuloksellisuutta, tuottavuutta ja hyvinvointia. Avaintoimenpiteitä ovat yrityskohtaiset alkukartoitukset ja niiden pohjalta toteutettavat ryhmäkohtaiset kehittämistyöpajat: rekrytoinnin väylät ja välineet, urakehitys ja osaamisen kehittäminen sekä uudistumiskyvykkyys. Lisäksi hankkeessa toteutetaan yritysklinikoita, joiden tarkoituksena on varmistaa ryhmäkohtaisten kehittämistyöpajojen sisältöjen vieminen yritysten arkeen. Hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja Lappeenrannan teknillisen yliopisto.

Hot Potato – digitalisaation ja työhyvinvoinnin kuumat perunat
Pienessä yrityksessä on vaikeaa tunnistaa suuresta palveluvalikoimasta juuri niitä toimenpiteitä tai työkaluja, jotka parhaiten auttaisivat sitä akuutissa tilanteessa. Tässä tilanteessa avainasia on tunnistaa ne työprosessien ja liiketoiminnan kehityskohteet (”Hot Potatoes”), joiden toteuttaminen tai pilotointi nopeasti ja onnistuneesti on tosiasiassa mahdollista pk-yrityksen käytössä olevilla resursseilla.

Hot Potato -hanke nostaa esiin digitalisaation ja työhyvinvoinnin ”kuumat perunat” yrityksissä. Hankkeen tavoitteena on aikaansaada osuvampi ja vaikuttavampi muutoshaasteiden ratkaisumalli pk-yrityksiin. Nopeiden kokeilujen ja kehityssalkkumallin tavoitteena on innostaa ja motivoida yritysten henkilöstö ja johto yhteistoiminnalliseen kokeilukulttuuria hyödyntävään pitkäjänteiseen, systemaattiseen ja mielekkäällä tavalla kohdennettuun kehitystyöhön. Tuottavuuden kasvua ja työhyvinvoinnin vahvistumista tavoitellaan hyödyntämällä kehityksen vipuvarsina digitalisaatiota, pelillistämistä ja tietojohtamista. Tulokset suhteutetaan pk-yrityksen nykytilanteeseen ja muutoskykyyn: pienikin muutos voi olla tärkeä ensimmäinen askel. Ilman tietoa toimivista ja ei-toimivista ratkaisuista ei voi ottaa kehitysaskelia oikeaan suuntaan. Hot Potato-hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Turun yliopisto.

 

Tuottavuutta ja työhyvinvointia logistiikkatyön digitalisaatiolla
Logistiikka- ja erityisesti varastotoiminnoissa on käynnissä voimakas työtehtävien ja työvoiman käytön muutosprosessi, joka vaikuttaa yrityksen kaikkeen toimintaan. TuotTo – Tuottavat toimintamallit -hankkeessa keskitytään erityisesti mikro- ja pk-yritysten logistiikkatoimintojen digitalisaation tukemiseen kehittämällä työtä ja työprosesseja sekä lisäämällä yksilön ja työyhteisön voimavaroja muutoksessa. Keskeisenä lähtökohtana on yksilöiden tukeminen muutoksessa: heidän tarpeidensa tunnistaminen sekä heidän osallistumisensa tukeminen niin työnsä, työprosessien kuin koko yrityksenkin kehittämiseen.

Kehittämishankkeen yhteistyöyrityksiksi haetaan mikro- ja pk-yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään tulevaisuuden työtä alan murroksessa. Yrityksiä tuetaan arvioimaan nykytilanteensa mm. työhyvinvoinnin, työ- ja toimintaympäristön, tuottavuuden sekä digi-valmiuksiensa näkökulmista, ja laatimaan sen pohjalta kehittämissuunnitelman. Yritykset saavat tukea myös kehittämissuunnitelman toteuttamiseen. Hanketta toteuttavat TTS Työtehoseura, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, TIEKE ja Työterveyslaitos.

Raksavirtaa laittaa työmaan virtaamaan
Raksavirtaa - Virtauttamalla tuottavaa hyvinvointia korjausrakennustyömaille -hankkeen päätavoitteena on tehostaa korjausrakennustyömaiden toimivuutta ja turvallisuutta, alan yritysten työn tuottavuutta ja työntekijöiden työssä jaksamista. Pääfokus on aliurakointia tekevissä mikro- ja pk-yrityksissä.

Aliurakoitsijoiden eli eri yritysten työntekijöiden koordinointi yhteisellä rakennustyömaalla on haasteellista. Huonosti aikataulutettu tai muuten heikosti suunniteltu kokonaisuus aiheuttaa haittaa sekä työn onnistumiselle ja toteutuksen nopeudelle että pää- ja aliurakoitsijoiden tuottavuudelle ja työntekijöiden työhyvinvoinnille ja työturvallisuudelle.

Hankkeessa kehitetään rakennustyömaan toimintaa Lean-ajattelun mukaisesti ja luodaan nykytilanteen analyysin ja verkostoyhteistyön pohjalta virtautetun työmaan muunneltavissa oleva malli, joka testataan työmailla. Hanketta toteuttavat TTS Työtehoseura ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY. Mukana kumppaneina ovat Rakennusteollisuus ry, Rakennusliitto ry sekä Consti Oy.

Mallia soveltamalla saadaan korjausrakennustyömaille paljon etuja: työmaan toiminta nopeutuu, keskeneräinen tuotanto vähenee, ongelmakohdat tulevat esiin ajoissa, tuotanto on aikataulullisesti ennustettavaa ja siten kaikkien toiminta tehostuu. Logistiikka perustuu tarpeen mukaiseen ja hyvin aikataulutettuihin toimituksiin, mikä mahdollistaa siistimmän ja turvallisemman työpaikan. Materiaalien tarve on myös hallinnassa eikä työmaa tuota ylimääräistä jätettä.

Kevyesti kasvuun –hanke kutsuu mikro- ja pk-yrityksiä oman toiminnan kehittämiseen nopeiden kokeilujen avulla

Kevyesti kasvuun – Yrityksen sisäisellä Startup –ajattelulla kohti kokeilevaa ja tuottavaa työelämää– hankkeessa kehitetään innovointia ja yrityksen toimintaa yhdessä johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Lähikehittämisen avulla yritysten toimintaan tuodaan Lean Startup -ajattelu- ja toimintamalli, jossa rakennetaan yhteinen visio tai innovaatio sekä arvioidaan, analysoidaan ja opitaan prosessitoteutuksen onnistumista yhdessä. Kun tehdään nopeita kokeiluja eri osa-alueilla ja mitataan heti kokeilun vaikuttavuutta, osallistuja saa konkreettista näyttöä kehittämisen hyödyistä.

Lean Startup -prosessissa yritys ottaa hallittuja pieniä riskejä ja oppii niistä testaamalla nopeasti ideoiden toimivuutta käytännössä. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti tiimityöhön, vastuunjakoon ja tehokkaaseen matalan kynnyksen resurssien käyttöön myös yrityksen ulkopuolelta. Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, jotka tuottavat palveluita, valmistava teollisuus (joka haluaa tuottaa palvelua tuotteen ympärille), sekä logistiikka-alan yritykset. Hanketta toteuttavat TTY-säätiö, osatoteuttajina Turun ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto


Lisätietoja hankkeista Rakennerahastotietopalvelusta: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

 

 

tiistai 24. tammikuuta 2017

Työhyvinvointiin satsattu euro tuo jopa kuusi takaisin

Hyvinvoiva ja tehokkaasti toimiva työyhteisö rakennetaan neljän peruspilarin varaan. Niiden kestävyyden voit maksimoida Kehittämispolku-testin avulla.
Kehittämispolku-testi on valmisteltu Työelämä 2020 -hankkeessa työelämätoimijoiden yhteistyönä. Se perustuu työelämästrategian ajatukseen työelämän laadun ja tuottavuuden yhtäaikaisesta kehittämisestä.
 
Seuraavan linkin takaa löytyy askeleet kohti parempaa työpaikkaa. Lähde mukaan!  http://www.eurostaviis.fi/eurostaviis

 
 
 
 
 

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Työntekijälähtöisen kulttuurin luotsaajan opas on julkistettu


Johtotähti – Työntekijälähtöisen kulttuurin luotsaajan opas koostuu nettisivustosta ja sitä tukevasta pdf-julkaisusta. Opas perustuu Ketterä HR –hankkeessa tehtyihin havaintoihin, joiden mukaan yrityksen kasvua voi tukea työntekijälähtöisellä johtamisella, jossa korostuu tavoite olla alan ammattilaisille paras mahdollinen työpaikka. Työntekijälähtöisyys edistää työpaikan kehittymis- ja uudistumiskykyä ja vaikuttaa myös tulokseen. Toimivampi työarki syntyy pohtimalla henkilöstökäytännöt uusiksi työntekijöiden näkökulmasta ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Tällaiseen työpaikkaan työntekijä myös sitoutuu. Työntekijälähtöisillä työpaikoilla avoimuus ja luottamus eivät jää sanahelinäksi, vaan ne heijastuvat kaikkeen tekemiseen. Oppaassa vinkataan, miten esimerkiksi osaamisen kehittämistä ja työn johtamista voi uudistaa palvelemaan paremmin työssä onnistumista. Lisäksi pohditaan esimerkiksi sitä, miten rekrytoinneissa voidaan onnistua entistä paremmin.

Linkki oppaaseen www.ttl.fi/johtotahti
 
KetteräHR-hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä –kehittämisohjelmasta, jota koordinoi Hämeen ELY-keskus.

 
Yhteyshenkilönä toimii:
Minna Janhonen
Työterveyslaitos
PL 40
00251 Helsinki, Finland
Puh. 043- 824 3391
@minnajanhonen