tiistai 27. kesäkuuta 2017

Työelämää kehitetään yhdessä - ESR ja Työelämä 2020

Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että suomalainen työelämä on Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Strategian mukaisesti hyvän työelämän edellytyksenä nähdään kilpailukykyiset, hyvin toimivat työpaikat, jotka pystyvät luomaan uutta työtä. Hyvän työelämän peruspilarit ovat innovoinnin ja tuottavuuden, luottamuksen ja yhteistyön, osaamisen sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Strategian keskeinen näkökulma on kehittää työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti.
Suomessa työelämää kehitetään työelämätoimijoiden yhteistyönä laajassa Työelämä 2020 -verkostossa ja ESR- hankerahoituksella.

Alueverkostot ovat merkittävä toimijataho työelämästrategian toimeenpanossa ja jalkauttamisessa työpaikkatasolle asti. Niiden tehtävä on tukea alueen työpaikkoja ja yrityksiä uudistumiseen ja kestävään kasvuun toimintaympäristön muutoksessa. Alueverkosto kokoaa työelämän eri toimijat yhteistyöhön tarjoten alueensa työpaikoille laaja-alaisesti tietoa, tukea sekä tarvittavat palvelut ja työkalut toimintatapojen kehittämiseksi.

EU:n rakennerahastovaroilla osarahoitettujen kehittämishankkeiden koordinoinnista vastaa Hämeen ELY-keskuksen hallinnoima Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke. Yhteistyö on mahdollistanut hanketoiminnan kattavuuden koskemaan sekä kunta-alaa, järjestöjä että mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden, työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämistoiminnan valtakunnallisesti.

Työelämästrategian ulottuvuuksia on voitu kohdistaa kehittämistoiminnasta nousseisiin erityispiirteisiin ja syventää ESR-hankkeilla tehtävää kehittämistyötä täydentämään Työelämä 2020-tavoitteiden toteutumista valtakunnallisesti. Yritystarpeiden tunnistamisessa ja uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä ESR- hankkeet ovat avainasemassa. Hankkeissa on mahdollista kokeilla erilaisia johtamiseen, osaamisen kehittämiseen tai tuottavuuteen liittyviä toimintamalleja ketterästi ja nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joista muutkin voivat hyötyä.

Työelämä 2020 -alueverkostot ovat järjestäneet vuoden 2016 syksystä lähtien suuraluetilaisuuksia yhdessä ESR-kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden kanssa. Tilaisuuksiin on kutsuttu alueiden eri työelämätoimijoita suuntaamaan toimintaa työelämän murrokseen ja siihen liittyvien eri mahdollisuuksien generoimiseen työpaikoille.

Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet ovat mahdollistaneet valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyön syventymistä sekä tiivistäneet hankkeiden ja työelämätoimijoiden keskinäistä vuoropuhelua. Kaikkien kehittämistoimijoiden yhteinen tavoite on edistää Suomeen Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Tämä visio on mahdollista saavuttaa yhdessä toimien ja ESR- hankkeiden tuomaa vipuvoimaa hyödyntäen.


Projektipäällikkö Minna Issakainen ja Työelämä 2020-hankkeen erityisasiantuntija Sari Eskola

torstai 15. kesäkuuta 2017

Arki on ulkoistettu kansalaisjärjestöille - oletko valmis?


Valtakunnallinen ESR-koordinaatiohanke Tuottavaa ja tuloksellista työelämää tilasi keväällä 2017 selvityksen keskus- ja aluetason järjestöjen henkilöstön työelämän laadusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa järjestötyöelämän erityispiirteistä, työhyvinvoinnista sekä osaamisen kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Selvitys toteutettiin Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa, jonka epävirallisena missiona on löytää tiedolle kavereita eli käyttäjiä, tulkitsijoita ja soveltajia.

Järjestötyötä ei mielletä useinkaan palkkatyön erityisenä muotona johtuen muun muassa sen voimakkaasta limittyneisyydestä vapaaehtoistyön kanssa. Järjestöjen työntekijöitä voidaankin selvityksen perusteella mainiosti luonnehtia arjen ammattilaisiksi. Siinä missä julkisen sektorin henkilöstö on ensisijaisesti julkisen järjestelmän asiantuntijoita ja yrityskenttä täynnään business-eksperttejä, on ihmisten arki, eri elämänvaiheet ja toimintakykyisyyden kysymykset paljon lähempänä järjestötyötä. Elinikäisen oppimisen ohessa onkin relevanttia puhua elämän levyisestä oppimisesta, jonka keskeisenä osana on ihmisten suhde ja pärjääminen erilaisissa palvelu- tai kilvoittelurakenteissa.

Selvitys vahvisti oletuksen muita sektoreja korkeammista vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön järjestöissä. Myös työn sisäinen palkitsevuus eli työn sisällöllinen kiinnostavuus oli korkeaa tasoa. Voidaan pitää suorastaan hämmentävän korkeana sitoutumista ja intoa järjestöjen asiantuntijatyöhön, joka edellyttää tyypillisesti spesifin ammattiosaamisen lisäksi mittavaa generalistista osaamista eli kykyä hallita ja yhdistää kokonaisuuksia, ratkoa ongelmia yhteistyössä ja sietää myös yhteistä epävarmuutta.

Kysymys herää, onko tästä arvokkaasta inhimillisestä pääomasta huolehdittu edes vastaavassa määrin kuin muilla sektoreilla. Selvityksen perusteella voidaan ainakin sanoa, että oman työn ja työyhteisön arjen laadun parantamiseen on viipymättä ryhdyttävä omien vahvuuksien kautta. Järjestöjen laivaseminaarissa 13.6. heitettiin ajatus, että järjestötyöntekijöiden yksi keskeinen prioriteetti on tulla toisten kanssa toimeen, ja että tämä ehkä selittää miksei tyytymättömyyden tai huolen aiheita nosteta helposti puheeksi. Selvityksessä havaittu heikoin työelämän laadun ulottuvuus järjestöissä olikin nimenomaan ristiriitojen avoimet hallintatavat.

Kääntäisin järjestöjen haasteen sellaiseen muotoon, että haluatteko tulla toisten kanssa toimeen tarpeeksi paljon ryhtyäksenne vihdoin puhumaan myös omasta arjestanne eikä vain siitä kansalaisten arjesta, jonka yhteiskunta on kätevästi ulkoistanut järjestöjen huoleksi.

Selvityksen keskeiset tulokset avautuvat seuraavasta linkistä
http://bit.ly/2svgTJv Lopullinen julkaisu valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.


Selvityksen toteutti
YTM Esa Jokinen
Työelämän tutkija, maa-asiantuntija
Arvioinnit, selvitykset, konsultointi
+358 40 58 85 334
esa.jokinen@uta.fi